8.11.2020: Isyydestä ja ennaltaehkäisevän työn merkityksestä

Kiitän MLL Seinäjokea kutsusta kirjoittaa tämä blogi. Yritin etukäteen tiedustella aiheita, joista olisi toivottavaa blogissa puhua ja sainkin muutaman vinkin. Aivan erityistä arvokkuutta tunnen siitä, että blogi julkaistaan isänpäivänä. 

Päätin tarttua kahteen aiheeseen. Ensin riittämättömyyteen isänä ja toiseksi ennaltaehkäisevän työn merkitykseen kaupungille.

Välillä tuntuu mielessä ja sydämessä todella raskaasti se, ettei ole ehtinyt viettää perheaikaa ja varsinkin hukatut hetket lasten kanssa tekevät murheelliseksi. On tehnyt ajankäytössään siis valintoja jokin muu kuin vanhemmuus prioriteettina. Kun työssään elää säntillistä kalenterielämää, sukkuloiden menoista toisiin, tuntuu epäreilulta aikatauluttaa olemista lasten kanssa. Näin en ole tehnytkään, mutta liian usein kuitenkin oma vapaa-aika kuluu lepäämiseen sen sijaan, että tekisi jotain aktiivista jälkikasvunsa kanssa. Kun työ ei ole paikkaan sidottua tai on luonteeltaan vastuunkantamista, on kotonakin helposti töissä. Oma ajatus on kännykän tai kannettavan ruudussa, eikä tule keskityttyä kotoisaan yhteiseen olemiseen ja tekemiseen.

Ymmärrän hyvin, että parhaimmillaan oleminen lasten kanssa on myös lepoa aktiviteettien keinoin. Sen verran itsekäskin olen, että mielellään pidän jotain ihan itselleni tärkeää arvossaan. Minulle se on golf. Lapseni ovat jo 10- ja 13-vuotiaat, joten golf onnistuu nykyään yhdessäkin. Usean tunnin kierroksella ei enää olekaan niin syntinen olo. Huima viime vuosien oivallus on ollut se, että löydän todella mukavaa tekemistä yhdessä lasten kanssa siten, että valintaa ei ole tehty yksinomaan lasten näkökulmasta.

Ei ole tavatonta kuulla debattia ennaltaehkäisevän työn merkityksestä kaupungille. Ennaltaehkäisevän työn perusidea on se, että euro- tai palvelumääräisellä panostuksella tässä hetkessä pyritään poistamaan mahdolliset moninkertaiset kulut tulevaisuudessa sekä tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita estetään tilanteen mahdollinen kriisiytyminen myöhemmässä vaiheessa. Merkitystä on monipuolisesti haastava arvioida ja harvoin löytyy tutkimustakaan arvioinnin tueksi. Mikäli kuitenkin tehdään äärimmäinen tiivistys, niin voidaan yksinkertaisesti todeta ennaltaehkäisevän työn merkityksen olevan valtavan iso. Ennaltaehkäisevä työ on aitoa pitovoimaa kaupungille ja liimaa yksilöitä yhteisön jäseniksi.

Tyypillisimmin päätöksenteossa ennaltaehkäisyä tai mahdollisimman varhaista puuttumista tarjotaan nimenomaan ratkaisuksi kulujen hallintaan. Minua on aina häirinnyt, että argumenteissa korostuvat talous ja eurot, vaikka jokaisen tapauksen taustalla on oikeita ihmisiä ja kohtaloita. On jotenkin pöljää rinnastaa kuntatalouden eurot ja ihmisen elämä, vaikkakin rajallisen liikkumisvaran taloudessa juuri näin on välttämätöntä tehdä. Kuntien on kuitenkin mielestäni järkevää tuottaa paljon muutakin kuin pakollisia palveluita. Olkoonkin niin, että välillä on kiristettävä vyötä ja uskallettava ajatella talouskeskeisesti, tehtävä kipeitäkin valintoja talouden kestävyys edellä. Mahdollisimman vahvasti hoidettu kuntatalous varmistaa hyvien palvelujen tarjonnan ja kehittämisen myös tulevaisuudessa.

Ennaltaehkäiseviä palveluita järjestetään hyvin paljon kolmannen sektorin toimijoiden tuottamina. Tämä on välttämätöntä ja tarpeellista myös jatkossa. Lämmin kiitokseni Teille kaikille järjestötoimijoille. Emme pärjäisi hyvinvoivana kaupunkina ilman arvokasta panostanne.

Tekstini alussa pohdin ajankäyttöä ja yhteistä tekemistä lasten kanssa. Isälle lapset ovat työtä tärkeämpiä ja toivotankin kaikille kiireisille ja kiireettömille isille hyvää isänpäivää. Ja vaikka et olisikaan isä, voit olla lapselle hyvin tärkeä tukija tai esimerkki aikuisesta. Se kaikki on hyvin arvokasta.

Jarkko Kiiskilä aloitti työnsä Seinäjoen kaupunginjohtajana syksyllä 2020. Hän on kahden kouluikäisen lapsen isä. Kuva © Seinäjoen kaupunki.