TIEDOTE: Korona on jättänyt jäljen seinäjokisiin perheisiin ja lasten kaverisuhteisiin

Seinäjokisten lapsiperheiden toipuminen koronasta jatkuu. Noin 85% seinäjokisista lapsiperheistä koki pandemian vaikuttaneen arkeen huomattavasti ja tuottaneen paljon stressiä. Arjen huolten joukkoon on pandemian pitkittyessä noussut uusia, pandemiaan liittyviä ilmiöitä, kuten lasten kaverien puuttuminen ja parisuhdehaasteet. Lapsiperheiden kokemukset ilmenevät MLL Seinäjoen järjestämästä seurantakyselystä vuoden 2020 kyselylle. Molemmissa pyrittiin selvittämään paikallisten lapsiperheiden jaksamista korona-aikana.

Viisi kuudesta MLL Seinäjoen kyselyyn touko-kesäkuussa 2022 vastanneesta (83,1%) seinäjokisesta lapsiperheestä koki koronan vaikuttaneen arkeensa ja aiheuttaneen stressiä vähintään melko paljon. Tulos on hyvin samankaltainen kuin kahden vuoden takaisessa kyselyssä, jolloin vastaava luku oli 84%.

Stressin syinä korostuivat osin samat teemat kuin vuonna 2020, mutta osin oli uuttakin. Selkeästi isoimpana huolena vastaajat (68,6%) kokivat oman jaksamisen. Monille stressiä olivat aiheuttaneet myös huoli koronaviruksesta, huoli läheisistä, turvaverkkojen puuttuminen ja harrastusten puuttuminen. Uutena ilmiönä stressin aiheiden joukkoon nousi lasten kaverien puute, jonka koki haasteeksi noin kolmannes (31,4%).

“Ovatko lasten kaverisuhteet jääneet syntymättä, kun vierailuja ei ole pandemian pitkittyessä suositeltu?”, pohtii MLL Seinäjoen puheenjohtaja Henna Helmi Heinonen. “Pandemialla ja etenkin rajoituksilla on monenlaisia jälkiä, jotka löytää vain seuraamalla ja tutkimalla.”

Rajoituksista raskaimmaksi kyselyyn vastanneet kokivat kahden vuoden takaiseen tapaan se, ettei läheisiä saanut tavata (56,6%). Raskasta oli myös normaalin arjen puuttuminen (39,6%) sekä yleinen huoli ja uutisointi viruksesta (37,7%). Uutena raskaimpina koettujen rajoitusten joukkoon nousi isompien tapahtumien puuttuminen (30,2%). Henna Helmi Heinonen kertoo, ettei tämä yllättänyt MLL Seinäjoen väkeä.

“Tapahtumat kokoavat yhteen koko yhteisön ja muistuttavat, mihin kuulumme. Lapsiperheiden näkökulmasta tapahtumia ovat myös esimerkiksi päiväkodin ja koulun yhteiset juhlat, joissa luodaan muistoja ja rakennetaan omia turvaverkkoja toisiin tutustumalla. Osallistumiskynnys isompiin tapahtumiin on matala, joten niihin on helppo lähteä ja ylläpitää samalla omaa hyvinvointia monin tavoin, joita ei heti tule ajatelleeksikaan.”

Korona koettelee parisuhteita

Parisuhteissaan oli kyselyyn vastanneilla aiempaa enemmän vaikeuksia. Useampi kuin joka neljäs vastaaja (27,1%) ilmoitti parisuhteen voineen aiempaa huonommin, minkä lisäksi joka kymmenes vastaaja (10,4%) kertoi parisuhteen korona-aikana päättyneen tai eron olevan harkinnassa. Kahden vuoden takaiset, akuuteimman korona-ajan vastaavat luvut olivat 15,1% ja 1,6%.

Ilmiön saattaa selittää pidempi tarkasteluaika ja edellistä kyselyä pienempi vastaajamäärä (vuonna 2020 137 vastaajaa, vuonna 2022 53 vastaajaa). Normaalin arjen puuttuminen vaikuttaa kuitenkin myös helposti parisuhteeseen.

“Muun elämän rajoittuminen ikään kuin pakottaa tarkastelemaan itseä, perhettä ja parisuhdetta läheltä”, pohtii puheenjohtaja Heinonen, joka toimii myös psykologina. “Pienet asiat kasvavat helpommin suuriksi, jos niitä ei pääse tuulettamaan pois samalla tavalla kuin tavallisesti.”

Myös pandemian pitkittymisellä itsessään voi olla vaikutusta. “Edellisen kyselyn toteutusajankohtana, pandemian alkuvaiheissa, meillä kaikilla taisi olla päällä tietynlainen taistelumoodi. Ajateltiin, että kyllä tämän läpi painetaan yhdessä, vaikka raskasta onkin ja sitten levätään. Kun lepoa ei oikeastaan ole tullut, on ehkä parisuhdekin joutunut kantamaan seuraukset.”

Kyselyssä esiin nousi myös vastaajien pohdinta omasta mielenterveydestään. Noin 10% ilmoitti olleensa huolissaan omasta mielenterveydestään, mutta vain 3,8% oli päässyt puhumaan huolistaan ammattilaisen kanssa. Kyselyn yhteydessä tarjottiin myös mahdollisuutta jättää yhteystietonsa, jotta tarvittaessa arjen keskustelutukea voisi järjestyä MLL Seinäjoen avulla.

“Kaksi vuotta sitten useampi vastaaja jätti tietonsa, mutta nyt niin ei tehnyt kukaan”, puheenjohtaja Heinonen kertoo. “Oliko vastaajilla nyt kuitenkin tarjolla enemmän arjen tukea, kun läheisiä ja tuttavia saa taas tavata?”

Jokainen voi auttaa palauttamaan voimavaroja

Noin puolet vastaajista koki tämänhetkiset voimavaransa kohtuullisen hyviksi (50,9%). Varsin hyviksi voimavaransa arvioi hieman useampi kuin joka kymmenes vastaaja (13,2%) ja vähintään jonkin verran huonoiksi reilu kolmannes (35,8%). Vastaajista noin puolet myös uskoi voimiensa palaavan ilman erillisiä järjestelyjä. Joka neljäs ilmoitti kaipaavansa jonkinlaista erityistä tukea, kuten arjen siivousapua, oman loman tai ammattimaista keskustelukumppania.

Joka neljäs puolestaan kertoi, ettei tiedä, miten voimiaan palauttaisi. MLL Seinäjoen riveissä on pohdittu, olisiko tällä yhteyttä toiseen kyselystä saatuun tietoon: noin neljä kymmenestä vastaajasta (37,7%) kertoi, ettei ollut saanut arkeensa mitään apua koronapandemian aikana.

“Siinä on meidän jokaisen paikka auttaa”, muistuttaa Henna Helmi Heinonen. “Jos naapurissasi asuu lapsiperhe, jolla ei ole arjessaan tukea, tarjoudu vaikka ottamaan lapsia luoksesi pelailemaan lautapelejä tai katsomaan elokuvaa. Pienillä teoilla voi olla iso vaikutus - jo pelkkä avuntarjous voi riittää parantamaan jaksamista, kun tietää muiden välittävän.

Perhetalo on ollut pandemiassa arjen tukipilareita

MLL Seinäjoen ylläpitämällä perhetalo Kivirikolla näytti olevan vastaajien arkeen merkittäväkin vaikutus. Kyselyn vastaajista 45,3% oli käyttänyt koronapandemian aikana perhetalon palveluja, ja näistä vastaajista joka kolmas koki perhetalon tukeneen arkeaan.

“Tuntuu hyvältä, että olemme pystyneet olemaan avuksi, vaikka olemme joutuneet yli kahden vuoden ajan vuoroin sulkemaan, vuoroin avaamaan taloa, rajoittamaan osallistujamääriä ja perumaan tapahtumia”, toteaa perhetalon johtaja Sari Takala helpottuneena.

Takala kertoo, että perheet ovat selvästi myös varoneet liikkeellelähtöä. “Viime hetken peruuntumisia tulee edelleen paljon. Sekin saattaa säikäyttää, jos yhden paikalla olleen lapsen nenä vuotaa, eikä hetkeen haluta lähteä kotoa ainakaan sisätiloihin muiden kanssa. Vanhemmuuden kuormitus korona-aikana näkyy tässäkin mielessä.”

Loppukeväästä 2022 rajoitusten poistuttua on perhetalolla alkanut taas olla samantyyppistä hulinaa kuin ennen pandemiaa. Toisaalta yhdistyksen toiminta on ehtinyt korona-aikana jalostua.

“Koronapandemia on osoittanut kohtaamisten merkityksen, joten haluamme tarjota entistä enemmän erilaisia kohtaamisia”, perhetalon johtaja Takala kertoo. “Perhetalolta kaivataan yhtä aikaa vertaistukea, ammattimaista tukea tai toisaalta matalan kynnyksen isoja tapahtumia. Meille on paljon tarvetta!”

Perhetalon väki ja MLL Seinäjoen hallitus pohtivat yhdessä, miten vastataan kyselyssä esiin nousseisiin tarpeisiin. Toimintamalleina voisi olla esimerkiksi kaverikohtaamisia niille lapsille, joilta kaverit puuttuvat tai vaikka perhetalon järjestämiä yökyläilyjä. Yökylät tarjoaisivat lapsille hoitopaikan ja parisuhdeaikaa niille vanhemmille, joilla ei ole arjen tukea muualla.

“MLL Seinäjoki ja perhetalo Kivirikko ovat yhdessä notkea toimija, joka pystyy vastaamaan tarpeeseen nopeasti”, yhdistyksen puheenjohtaja Henna Helmi Heinonen toteaa. “Ja mikä tärkeintä, meillä on sydän paikallaan, intoa täynnä!”

Kyselyn taustatiedot:

Anonyymi kysely lapsiperheiden jaksamisesta oli osoitettu seinäjokisille lapsiperheille ja se muotoiltiin seurantatutkimukseksi MLL Seinäjoen keväällä 2020 järjestämään kyselyyn. Kyselystä tiedotettiin MLL Seinäjoen verkkosivujen, sosiaalisen median ja sähköpostilistan kautta sekä koko Seinäjoelle suunnattujen sosiaalisen median kanavien kautta. Kyselyn vastausaika oli 16.5.-31.5.2020. Kyselyyn tuli yhteensä 53 vastausta, joista 52 oli Seinäjoelta ja 1 yksittäinen vastaus Etelä-Pohjanmaan kunnista (vuoden 2020 kyselyyn tuli 137 vastausta). Vastaajista 52,8% oli MLL Seinäjoen tai muun MLL paikallisyhdistyksen jäsen, 42,7% ei ollut MLL:n jäseniä.