Kannanotto opetuspalveluiden palveluverkkosuunnitelmaa koskien

Seinäjoen kaupunki valmistelee opetuspalveluiden palveluverkkosuunnitelmaa vuosille 2026–2032, ja suuri asiakokonaisuus on tuotu viralliselle päätöksenteon polulle.

Koulujen lakkauttamisesta keskusteleminen on herkkä ja tunteita herättävä asia. Se koskettaa lapsia, nuoria, perheitä, koulujen henkilöstöä, kyläkuntia ja koko kaupunkiyhteisöämme. Juuri siksi on erityisen tärkeää, että aikuiset näyttävät esimerkkiä siitä, miten vaikeitakin asioita käsitellään sivistyneesti, toisia kunnioittaen ja rakentavasti. Kun me aikuiset keskustelemme päätöksistä julkisesti tai keskenämme, meidän tapamme puhua, kuunnella ja olla eri mieltä luo lapsillemme mallin siitä, millaista vuorovaikutus on suomalaisessa yhteiskunnassa. MLL Seinäjoen hallitus toivoo palveluverkkoselvityksestä rakentavaa keskustelua, mikä ei tarkoita erimielisyyksien välttämistä, vaan kykyä käsitellä niitä ilman leimaamista, syyllistämistä tai vastakkainasettelun kärjistämistä. 

Mannerheimin Lastensuojeluliiton visiossa vuosille 2024-2026 Suomi on lapsi- ja perheystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen oikeudet asetetaan etusijalle. Myös lapsen etuun viitataan usein eri yhteyksissä. Käsitettä käytetään toisinaan oman kannan tukena ilman, että tuodaan esiin, millä tavoin esitetty ratkaisu edistää lapsen etua tai miten lapsen etua on konkreettisesti arvioitu. Lapsen etu ei kuitenkaan ole mielipide- tai tulkintakysymys, vaan sen tulee perustua lapsen oikeuksien toteutumisen kokonaisvaltaiseen ja perusteltuun tarkasteluun.

Lapsen etu ei aina ole yksiselitteinen tai kaikille sama. Se on monimuotoinen kokonaisuus, johon vaikuttavat esimerkiksi turvallisuuden tunne, koulumatkan pituus, oppimisen tuki, sosiaaliset suhteet, yhteisöllisyys sekä lasten yksilölliset tarpeet. Yhdelle lapselle tärkeintä voi olla pieni ja tuttu koulu lähellä kotia, toiselle laajemmat oppimismahdollisuudet suuremmassa yksikössä ja kaveriporukassa. Siksi lapsen etua ei voida kaventaa yhdeksi näkökulmaksi, vaan sitä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja arvioida erilaisissa tilanteissa.

Meidän aikuisten vastuulla on huolehtia siitä, että tämän monimutkaisen ja vaikean palveluverkkoon liittyvän päätöksenteon keskellä lasten ääni ei huku ja että keskustelun sävy pysyy sellaisena, mitä voimme ylpeänä muistella myös jälkeenpäin. Se, miten nyt toimimme, opettaa lapsille paitsi demokratiasta ja vaikuttamisesta, myös siitä, miten kohdata toinen ihminen arvokkaasti.  Myös silloin, kun olemme eri mieltä. Sivistynyt, kunnioittava ja rakentava käytös ei heikennä kenenkään argumentteja. Päinvastoin, se vahvistaa luottamusta, mahdollistaa aidon dialogin ja luo pohjaa tulevillekin ratkaisuille. Juuri sitä lapset meiltä odottavat – ja ansaitsevat.

Seinäjoella 8.5.2026

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Seinäjoen paikallisyhdistys ry:n hallitus

lisätiedot:

Henna Malila, yhdistyksen puheenjohtaja