Lausunto koulujen loma-aikojen siirtämisestä

MLL Seinäjoen lausunto koulujen ja oppilaitosten loma-aikoja koskevasta muistioluonnoksesta

Lausuntopyynnön taustatiedot

Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan koulutusjärjestelmälle, mikäli perusopetuksen loma-ajat muutettaisiin mallin esittämällä tavalla?

Ehdotettu malli pirstoisi lukuvuoden rakennetta ja heikentäisi perusopetuksen koulujen opetuksen pedagogista toteutusta ja sen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Kokeiden ja arvioinnin järjestäminen pirstaleisen kevään aikana vaikeutuisi. Myös perusopetuksen kouluilla on erilaisia jaksojärjestelmiä jopa saman opetuksen järjestäjän kouluissa, ja näiden jaksojärjestelmien organisointi menisi jossain määrin uusiksi. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten opettajien vuoksi muutokset ulottuisivat myös lukio-opetukseen ja vaikeuttaisivat erityisesti syksyn ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista ja kirjoitusten aikataulutusta.

Lasten ja nuorten jaksaminen ja hyvinvointi heikkenisivät pitkän kevätlukukauden myötä, mikä näkyisi oppimistulosten laskuna. Jo nyt lomien jälkeen palautuminen koulutyöhön on vaikeaa. Erityisesti nuoremmat oppilaat tarvitsevat selkeää ja ennakoitavaa kasvun ja oppimisen aikaa. Lukuvuoden rikkonaisuus vaikeuttaisi oppimista ja perheiden arkea. Lasten arjessa ennakoitavuus ja riittävän pitkä yhtäjaksoinen palautumisaika ovat usein keskeisiä hyvinvoinnin ja oppimisen edellytyksiä. Monissa perheissä kesäloma toimii myös kuntoutumisen, kuormituksesta palautumisen ja seuraavaan lukuvuoteen valmistautumisen aikana.

Lapsivaikutusten arviointia ei ilmeisesti ole vielä toteutettu. Muutosten vaikutukset ensinnäkin kaikkiin lapsiin ja nuoriin, ja erityisesti oppilaskohtaista tukea tai haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin tulisi arvioida erittäin huolellisesti sekä kuulla monipuolisesti erilaisia lapsiperheitä.

Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan muille toimialoille / edustamallanne toimialalle, mikäli perusopetuksen loma-ajat toteutettaisiin mallin esittämällä tavalla?

Malli vaikeuttaisi opetuksen järjestäjien toiminnan lisäksi myös kolmannen sektorin toimintaa, koska loma-aikojen harrastus-, leiri- ja muuta tukitoimintaa on haastavaa järjestää pirstaleisten lomajaksojen ympärille. Nuorten näkökulmasta lisäksi oppilaanohjauksen toteuttaminen vaikeutuisi, kun yhteishaun ohjaus siirtyisi keskelle kesälomakautta, jolloin esim. yhteistyötahoja ei ole tavoitettavissa. Myös laajemmin koulutusjärjestelmän muutokset heijastuisivat korkeakouluihin ja työelämään aikataulujen siirtymisenä. Nuorten työllistyminen kesätöihin vaikeutuisi, kun kesän loma-aika lyhenisi.

Koulujen ilmanvaihtoa tai jäähdytystä ei ole suunniteltu kesäkuun mahdollisille helteille. On epärealistista kuvitella, että kaikki luokat ja opetusryhmät voisivat siirtyä esim. ulos oppimaan useiden viikkojen ajaksi. Jos näin toimittaisiin, sillä olisi myös suora vaikutus heikkeneviin oppimistuloksiin.

Mitä muita yhteiskunnallisia vaikutuksia koulujen kesälomien siirtämisellä voisi näkemyksenne mukaan olla?

Erilaista opillista, sosiaalista tai hoidollista tukea tarvitsevia lapsia on Suomessa merkittävä määrä, ja lisäksi noin neljännes lapsiperheistä on yhden vanhemman perheitä. Myös vuoroasuminen koskettaa yhä useampia lapsia ja perheitä. Ehdotus lisäisi perheiden eriarvoisuutta. Perheiden mahdollisuudet lasten loma-aikojen järjestelyissä vaihtelevat merkittävästi perheiden sosioekonomisen taustan mukaan. Kaikilla huoltajilla ei ole mahdollisuutta joustaa työajoissa, järjestellä omia loma-aikojaan perheidensä tarpeiden mukaan tai järjestää lapsille mielekästä tekemistä useissa lomajaksoissa pitkin lukuvuotta.

On todennäköistä, että loma-aikojen uusien järjestelyjen myötä perheille aiheutuisi kustannuksia. Lisäksi vuosilomalain pysyessä ennallaan työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaikeutuisi entisestään. Mikäli julkiselle sektorille osoitetaan tehtäviä loma-aikojen toiminnan järjestämiseksi, kuntien kulut kasvaisivat.

Mikä on kantanne esitettyyn loma-aikamalliin?

Emme kannata esitettyä mallia. Se heikentää oppimista, kuormittaa oppilaita ja henkilöstöä sekä lisää perheiden eriarvoisuutta ilman selkeitä hyötyjä lapsille ja nuorille.

Miten suhtaudutte malliin, jossa koulutyö päättyisi kesäkuussa viikolla 24 viimeisenä arkipäivänä, helatorstain yhteyteen lisättäisiin yksi vapaapäivä ja koulutyö alkaisi elokuussa aikaisintaan viikolla 35 ensimmäisenä arkipäivänä, eli huhtikuun loppuun ei otettaisi viikon mittaista lomaa?

Emme kannata myöskään tätä mallia. Kevätlukukauden pidentyminen lisää oppilaiden väsymystä ja levottomuutta, mikä heikentää oppimista ja koulujen turvallisuutta. Lisäksi se vaikeuttaa perheiden arkea ja lomien yhteensovittamista työelämän kanssa. Nykyinen malli, jossa perheet voivat perhetilanteensa ja mahdollisuuksien mukaan lomailla jo kesäkuun aikana yhdessä, on toimiva. Lukuvuoden koulutyö on mahdollista aloittaa myöhemmin muita nykyisiä lomajaksoja sovittelemalla.

Muut mahdolliset huomiot muistiosta

Opetusalan ammattilaisten laaja huoli uudistuksen vaikutuksista oppimiseen ja hyvinvointiin tulee ottaa vakavasti. Nykyinen lukuvuoden rytmi tukee paremmin oppimista, jaksamista ja perheiden arjen hallintaa. Mielestämme muutoksille ei ole esitetty riittäviä pedagogisia tai lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä perusteita.

Seinäjoella 10.6.2026
MLL Seinäjoen hallitus

Lisätiedot:
Henna Malila, yhdistyksen puheenjohtaja